Hei Opiskelija! Keitäppä kahvit!

23.01.2018

Viime vuoden lopulla TSTS ry julkaisi kyselyn koskien opiskelijoiden työharjoitteluja. Vastauksia tuli huimat 105, suuri kiitos kaikille vastanneille! On tullut aika koota saamiamme vastauksia sekä tuoda esille teidän mielipiteitä ja kokemuksia työharjoitteluista. Kyselyyn saimme vastauksia laajasti kaikilta sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoilta. Jokaiselta TSTS ry:n kuuluvalta koulutusalalta tuli vähintään yksi vastaus. Työharjoitteluja koskeva kysely kiinnosti monia, ihan ensimmäisen vuoden opiskelijoita kuin valmistuviakin opiskelijoita koulutusalasta riippumatta.


Suurin osa vastaajista suhtautuu työharjoitteluihin kaiken kaikkiaan myönteisesti. Työharjoitteluissa koetaan oppivan paremmin kuin koulussa. Harjoittelujen avulla opitaan paljon enemmän uutta ja käytäntö konkretisoituu koulussa käytävän teorian tueksi. Laitteisto on enemmän ajan tasalla harjoitteluissa kuin koulussa ja niitä pääsee pääsääntöisesti opiskelijakin käyttämään. Työharjoitteluista saa realistisen kuvan tulevasta ammatista ja oma motivaatio uusien asioiden oppimiseen korostuu. Verkostoituminen sekä sen kautta mahdollinen työllistyminen nousee tärkeäksi osaksi harjoitteluja opiskelijoille.


Useat tekijät vaikuttavat siihen, ettei työharjoitteluihin suhtauduta myönteisesti. Paineet, huono kohtelu harjoittelupaikassa ja riittämätön tuki koululta sekä opiskelijaohjaajalta vaikuttavat harjoitteluihin asennoitumiseen. Kaksi ääripäätä opiskelijoiden kokemasta huonosta kohtelusta nousee kyselyssä merkittävästi esille. Joko opiskelijalle annetaan liikaa vastuuta ja oletetaan hänen suoriutuvan samoista töistä itsenäisesti samalla tavalla kuin ammattilainen tai häntä raahataan taakkana perässä eikä opiskelija pääse tekemään itse ja sitä kautta oppimaan. Moni kokee, että harjoittelujen alkaessa koululta saatu ja opiskeltu tietotaito ei ole riittävää tai se ei kohtaa harjoittelupaikan kriteerien kanssa. Tiukka aikataulu harjoitteluissa stressaa monia, kun oma elämä sekä mahdollinen työ joutuvat tauolle ja taloudellinen pärjääminen on vaakalaudalla. Myös harjoittelupaikkojen haku koetaan hyvin stressaavana. Paikan saa nopein klikkaaja eikä paikkoja ole tarpeeksi kaikille opiskelijoille.


Harjoittelujakson mielekkyyteen vaikuttaa kaikkein eniten hyvä, tsemppaava ja asiantunteva ohjaaja. Vastaanottava, opiskelijamyönteinen työyhteisö ja mukava työilmapiiri saa opiskelijan tuntemaan itsensä tervetulleeksi. Omaa mielenkiintoa vastaava harjoittelupaikka lisää motivaatiota ja halua kehittää itseään. Kun opiskelijalle annetaan sopivasti haasteita ja pientä vastuuta, opiskelija kokee, että hänen oppimistaan tuetaan ja häneen luotetaan.


Puolet vastanneista ovat kokeneet eriarvoista kohtelua harjoittelupaikassa. Opiskelijan nimeä ei vaivauduta opettelemaan, vaan häntä kutsutaan vain "opiskelijaksi" eikä häntä oteta osaksi työyhteisöä. Moni on kokenut vähättelyä, syrjintää, pompottelua ja selän takana puhumista. Joissain harjoittelupaikoissa oletetaan, että opiskelija ei osaa mitään eikä hänen anneta tehdä itse. Kaikilla työntekijöillä ei ole kiinnostusta ohjata kunnolla eikä ohjausta ole aina edes saanut. Opiskelijalle sysätään helposti hanttihommat, räikeimmissä tapauksissa esimerkiksi siivoaminen, kahvin keittäminen ja paperien silppuaminen. Osa opiskelijalle annetuista töistä ei vastaa harjoittelujakson tavoitteita eikä tue opiskelijan oppimista. Opiskelija ei saa kyseenalaistaa tai ehdottaa uudempia toimintamalleja. Opiskelijalla kuitenkin on uusin tietotaito opittuna koulusta, mutta tätä harvoin uskotaan.

Moni vastaaja on kokenut erilaisia ongelmatilanteita työharjoitteluissa. Näitä ovat esimerkiksi riittämätön ohjaus, selän takana puhuminen, liian suuri vastuu opiskelijalle kuulumattomista asioista, opiskelijan huomiotta jättäminen ja jatko-opiskeluhaaveiden mollaaminen. Harjoittelupaikan ja koulun huono yhteistyö on vaikuttanut opiskelijan omaan oppimiseen. Myös harjoittelupaikan sisäilmaongelmat on koettu ongelmallisiksi.


TSTS ry muistuttaa, että minkä tahansa ongelmatilanteen tullessa vastaan, opiskelijan kannattaa hakea tilanteeseensa tukea. Tahoja, joista opiskelija voi tukea pyytää on monia. Ensimmäisenä kannattaa asia tuoda esille harjoittelupaikassa, jossa tilanteeseen päästään heti käsiksi. Ongelmatilanteista voi keskustella oman ohjaajan, opiskelijaohjaajan tai esimiehen kanssa. Toinen vaihtoehto on koulun puoleen kääntyminen, jossa opiskelijaa voi auttaa ainakin oma harjoittelua ohjaava opettaja tai tutoropettaja. Jos opiskelija tarvitsee kuuntelevaa korvaa eikä niinkään konkreettista apua, opiskelijan tukena on opiskelijaterveydenhuolto ja omat ystävät, joilta saa ainakin varmasti vertaistukea.


Myös TSTS ry auttaa ongelmatilanteissa. Sähköpostin kautta tavoittaa koko hallituksen. Kyselyssä saimme paljon vastauksia siihen, millä tavoin TSTS ry voisi auttaa työharjoitteluja koskevissa ongelmissa sekä epäkohdissa. Viemme nämä palautteet eteenpäin ylemmille tahoille ja varmistamme, että opiskelijan ääni saadaan kuulumaan. Omasta tilanteestaan voi tehdä Opiskelijan HaiPro:n, joka ohjautuu suoraan vain sosiaali- ja koulutuspoliittiselle vastaavalle. Sosiaali- ja koulutuspoliittinen vastaava keskustelee tilanteesta opiskelijan kanssa kahden kesken luottamuksellisesti ja sen jälkeen toimitaan opiskelijan toivomalla tavalla tilanteen mukaan. Opiskelijan HaiPro on ehdottomasti matalan kynnyksen kanava, jonka kautta jokainen opiskelija voi ottaa luottamuksellisesti yhteyttä asiassa kuin asiassa. Opiskelijan HaiPro löytyy TSTS ry:n nettisivuilta.


Mirjam Nevala

TSTS ry:n sosiaali- ja koulutuspoliittinen vastaava